MITÄ SAIMME KLINIKKA VIIKOLTA?!?

MITÄ SAIMME KLINIKKA VIIKOLTA?!?
IHMEITÄ en odottanut tapahtuvaksi, ainakaan heti. Ehkä niitä salaa toivoo mielessään, mutta lähinnä 3:n vuoden pitkän ja sinnikkään harjoittelun ja säännöllisten klinikka reissujen tuloksina. Ihmeitä kuitenkin saimme:) Iidan oikea silmä suoristui reissun aikana, minkä huomasin vasta kotona kuten moni muukin. Se on edelleenkin suora (ennen meni sisäsyrjään kieroon)vaikka sitä kuinka tuijottaisin ja silmän liikkeetkin näyttää ihan normaaleilta. Samoin voimaa ja puhtia tuli  pikku neitiin lisää.. mummi oli kotona vastassa kun palasimme kentältä ja meinasi kirjaimellisesti humpsahtaa kahteen kertaan nurin iltapesu tilanteessa Iidan uusien voimien yllättämänä:DDD
Nämä viiden päivän happipainekammion tuloksia-ko?!?
Matka oli oikein antoisa ja itsellä on tunne että olemme vihdoinkin löytäneet meille oikean hoidon ja tällä tiellä on hyvä jatkaa! Nyt "turhanpäiväiset" apuvälineet on palautettu lastenlinnan apuväline lainaamoon ja vaarilla on konttauslaatikon rakennusohjeet. Siitä kuvia ja infoa blogiin kunnes valmistuu!
Syyskuu voi olla hiljaisempi blogin päivitysten suhteen.. mutta kun olemme asettuneet uuteen kotiin, niin päivitellään taas;)

ANTOISAA SYKSYÄ KAIKILLE <3 

HUOM! Minna on perustanut oman nettikaupan http://minca82.blogspot.com/, jonka tuotto lähes kokonaisuudessaan menee Iidan kuntoutusrahastoon. Lisää tuotteita tulossa myyntiin! Jos olet näppärä käsistäsi (vaikka virkkaamaan tai kutomaan sukkia), niin kauppaan otetaan mielellään myyntiin kaikkea kaunista ja itse tehtyä. Ota yhteyttä!

kaiz.katastrofik@gmail.com tai minca@welho.com

Myös Iidan kuntoutusrahaston tili on toiminnassa;)

PERJANTAI 13.8 viides klinikka päivä!
Klinikalla taas 9.30, tällä kertaa matkatavaroiden kera. Taksi tulee hakemaan kentälle jo klo 15.00.
Aamulla tehtiin taas harjoituksia mutta tällä kertaa Iidalle.
Sen jälkeen oli Lindan luento TST-hoitoon kuuluvasta ruokavaliosta (siitä erikseen lisää!). Sitten tunti happipainekammiota, ruokailu ja loppupalaveri Iidan kuntoutuksesta Lindan kanssa.
Ruokavalio muutoksen lisäksi mukaan saatiin 8 erilaista harjoitusta, joita on tarkoitus tehdä 6 päivää viikossa, 2 tuntia päivässä. Jokaista harjoitusta tehdään kerrallaan 3 minuuttia ja sitten 5 minuutin tauko, kunnes kaksi tuntia tulee täyteen.
Harjoituksilla matkitaan normaalia hengitystä ja "pumpataan" palleaan lisää happea. Iidan hengittäminen on tällä hetkellä hyvin huonoa ja pinnallista, joten tarkoitus on ohjata Iidaa hengittämään oikein. Täten hapen saanti verenkiertoon ja sitä kautta keuhkoihin ja kaikkialle muualle kehoon paranee.
Kotona on tarkoitus tehdä 3:n päivän päiväkirja Iidan normaali päivästä. eli kuinka nukkuu, herää, syö jne. Sitten joka kuukausi taas uusi 3:n päivän päiväkirja, jotta näemme hoidon aikaan saamat muutokset. Ensin hoitojen vaikutuksen pitäisi  näkyä Iidan yleisvoinnissa ja parantaa etenkin unen laatua (josta kaikki perusta oppimiseen).
Päiväkirja on vielä tekemättä, koska enterovirus(tai jokin muu pöpö?) iski meihin heti reissun jälkeen. Teen päiväkirjan heti kun Iidan yleisvointi on normaali, jotta siitä saa oikeanlaisen kuvan. Päivitän päiväkirjan blogiin joka kuukausi!
Kun päiväkirjasta voi todeta selvää edistymistä, niin harjoituksia lisätään muutaman kuukauden päästä (koska klinikka käynnin väli puoli vuotta). Sitten harjoituksia tehdään 2min.-1min. tauko.2min ja 5min. tauko, kunnes 2 tuntia tulee täyteen.
Helmikuussa saamme sitten kokonaan uudet harjoitukset, jotka ei enää olleetkaan niin yksinkertaisen näköisiä kun nämä ensimmäiset:)
Loppupalaverin kohokohta oli Lindan sanat Iidasta: "Kun näitä harjoituksia nyt jonkin aikaa teette, niin Iidan pitäisi alkaa pikkuhiljaa kehittymään kuin normaali vauva". Aika huimia lupauksia meidän neidin suhteen siis!!!:DD
Hoidossahan on ideana matkia normaali vauvan kehitysvaiheita aste asteelta, jotta kaikki hengitys ja liike tulisi syvien lihasten kautta, eikä pintalihasten niinkuin Iidalla nyt. eli aloitetaan nolla pisteestä, missä Iidan kroppakin nyt on ja tavoitteena siis täysin normaali kehitys tästä eteenpäin.. heh:) Uskon vahvasti tähän hoitoon ja sen hyötyyn, mutta henkilökohtaisesti laitan tavoitteet nyt aluksi Iidan yleisvoinnin paranemiseen ja avoimin silmin ja sydämin odotan mitä kaikkea muuta se voikaan antaa! Realistina liian suuret odotukset tarkoittaa myös liian suuria pettymyksiä, joten parempi vain pitää oma sekä Iidan mieli ilman suurempia suoristus paineita.

Taksi tuli klinikalle klo.15 ja lennon oli tarkoitus lähteä 17.20 Englannin aikaa. Yllättäen lennolle sattui TAAS ukonilma ja lento oli n. reilu tunnin myöhässä. Ennenkin lentäneenä sain kokea hurjimmat ilmakuopat tähän astisista ja lentokoneessa vallitsi ajoittain hieman hysterian sekainen ilmapiiri, joka onneksi vähiten tarttui lapsiin:)
Kotona olimme suomen aikaa 1.00 yöllä, fyysisesti täysin finaalissa mutta onnellisina.

Lindan poika Doran, Noora ja Iida

Minna & Iida

Mylly ravintola

minäkö revin kukkia?! hähää:)

TORSTAI 12.8 neljäs klinikka päivä!
Ja Klinikalla 9.30.. Harjoituksia 2 tuntia ilman Iidaa ja myös muutamia jo Iidalle. Happipainekammiota tunnin verran. Päivä sujui mukavasti:) Pääsimme lähtemään jo klo 15 aikaan pois ja kiertelimme muutamia kauppoja ennen majatalolle menoa. heitimme ostokset majatalolle ja lähdimme läheiseen Mylly-ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää ja paikka aivan ihana!
Iida yllätti äidin totaalisesti repimällä kukkia ravintolan kukkaruukusta sillä aikaa kun äiti otti kuvia. tähän ei Iidan käsien motoriikka ole ennen riittänyt!:) Tyttöä hieman huvittuneena toruin ja sain vastaukseksi hähää:D
Iidan oli muutenkin saanut voimia jotenkin tuplamäärän viikon aikana kaikkeen liikkumiseen. Neiti tähän asti oli potkinut jaloillaan vain vatsallaan ollessa ja nyt alkoi löytyä tomeraa potkua myös sylissä ja rattaissa istuessa. Oli ilo nähdä tytön tarmoa ja vauhtia, ihan näin nopeita vaikutuksia hoidosta en osannut odottaa:D taisi kyllä muutenkin "lomamatka" ja maisemanvaihdos tehdä meille kummallekkin hyvää..
Majatalolla pikkuneidit olivat ihan poikki ja Iidakin nukahti ensimmäistä kertaa aikoihin niin ettei tarvinnut kun peitellä neiti sänkyyn <3 sitten matkatavaroitten pakkaus aamuksi valmiiksi.. kotimatkaa jo kovasti odottaen!

Harjoitusten tekoa klinikalla

Isossa painekammiossa

Iida pelkäsi hupun laittoa ja poisottoa

KESKIVIIKKO 11.8 kolmas klinikka päivä!
Klinikalla jälleen 9.30.. tällä kertaa hyvä päivä ja pääsin viimein tosissaan harjoittelemaan harjoituksia! Minna ja Tuula hoitelivat tyttöjä sillä aikaa kun äidit opiskelivat. Pääsimme yhtäaikaa Outin ja Nooran kanssa happipainekammioon, joten pääsimme tänään aiemmin myös klinikalta pois. Kammiossa olo sujui hienosti kun dvd pelitti:) Hupun laittamista ja pois ottamista Iida pelkäsi ylikaiken kun siitä kuului kova naksahtelu kun sitä paineltiin paikalleen, muun ajan neiti olikin hurjan reipas! Joka päivä happipainekammion jälkeen tytöiltä tuli pissaa ihan uskomattomat määrät ja se oli pahan hajuista.. Linda meinasi että tämä johtuu maksan puhdistumisesta. Myös kakkaa tuli päivittäin.. jatkuvista ummetus ongelmistamme ei ollut tietoakaan.
samaan aikaan kammiossa oli 19 vuotias poika, joka oli käynyt hoidossa 6 vuotiaasta asti. Oli mielenkiintoista kuulla miten paljon hoidot olivat auttaneet pojan vointiin:)
Klinikka päivä sujui loistavasti ja ehdimme sen jälkeen ensimmäistä kertaa Outinkin kanssa kaupoille (kaupat menivät kiinni aina jo klo.17). Illan vietimme majatalolla ja Outi leikkasi Iidalle uuden tukkamallin:)

Iso happipainekammio

Uusi dvd:)

TIISTAI 10.8 toinen klinikka päivä!
Kello soi 7.00, nukuimme kaikki hyvän ja pitkän yön ja Iidankin aamiaiselle meno tapahtui hymyssä suin!
Klinikalla 9.30  minun ja Outin päivä alkoi harjoitusten opettelulla. meille ohjattiin kädestä pitäen kuinka harjoituksia tehdään. Minä en tässä pitkälle päässyt kun migreeni teki tuloaan.. Outi ja Noora oli happipainekammiossa ja Tuula ja Minna etsivät mulle särkylääkkeitä sekä päivän eväitä kyliltä. Me sitten vietettiin Iidan kanssa rattoisa pari tuntinen vessassa, Iida rattaissa huutaen ja minä pää vessan pöntössä. Sitten painekammioita hoitava Ken järjesti meille oman lepohuoneen ja päiväunet teki onneksi ihmeitä.. En pystynyt migreenin takia viemään Iidaa painekammioon, mutta Outi teki sen onneksi puolestani <3 Tällä kertaa Iida meni isoon kammioon, missä oli toinenkin tyttö samaan aikaan. Isossa kammiossa paine tulee koko kammioon (samantuntuista kun lentokoneessa nousu/lasku) ja lapsille tulee huput päähän mihin tulee 100% happi. Minna oli käynyt ostamassa Iidalle oman pinkin dvd soittimen (emme olisikaan loppu viikkoa pärjänneet ilman sitä:) ja kammiossa olo alkoi hyvin dvd:tä katsellen.. yllättäen akku loppui aika pian kun lataus jäi vähäiseksi ja siitäkös pikku neiti suuttui ja huusikin sitten loppu tunnin kammiossa:/

Sitten hengissä.. itse huonommassa hapessa ja Iida vähän paremmassa:) dvd-, sekä ruokakaupan kautta majatalolle. kävelimme aina menomatkan majataloon 3km, satoi tai paistoi:)

Pieni happipainekammio

Iidan rintakehä Lindan kuvaamana

MAANANTAI 9.8, ensimmäinen klinikka päivä!
Herätyskello soi Englannin aikaa 7.00, eli aikaeron takia Iidankin yöunet jäi 4 tuntiin.. ei ihan aamupuuro maistunut tytölle joten syömättä ja huudon kera lähdettiin klinikalle. Joka aamu oli klo 8.00 aamiainen majatalossa ja klinikalla aika klo. 9.30. Ihana majatalon emäntä kuskasi meidät sinne joka aamu ilman mitään maksua, kun matkaa oli kuitenkin 3km.
maanantai meni ilman nukkumista hieman "usvassa".. mutta jäi sieltä jotain mieleen:)
Ensimmäisenä oli Iidan "alkupalaveri" itse Linda Scotsonin kanssa. Linda kertoi pitkästi hoidon perusajatuksista, jotka olivat jo onneksi alunperin tuttuja juttuja.. se luento ei siinä puoliunessa huutava Iida sylissä ja englanniksi antanut oikeastaan mitään infoa:)
Sitten Linda kuvasi Iidan istuma asennon edestä ja takaa ja makuu asennon selällään ja vatsallaan. nämä samat kuvat otetaan joka klinikkakäynnillä ja katsotaan niissä tapahtuneet muutokset.
Sitten Linda tutki Iidan:
Iidan vartalo ja etenkin rintakehä on vielä täysin niinkuin vastasyntyneellä, eli mitään kehitystä ei ole tapahtunut. tämä on erittäin positiivistä, koska se tarkoittaa myös sitä ettei mitään virheasentojakaan ole vielä tullut. eli menimme hoitoon juuri ajoissa! cp-vamman aiheuttamien virheasentojen korjaaminen on aina kaksin verroin vaikeampaa, kun vastasyntyneen vartalon.
Iidalla ei myöskään "ole kaulaa ollenkaan", koska nikamat ovat painuneet kasaan kaulasta ja niskasta, yläselästä ja rintakehästä  voimakkaan taaksepäin ojennuksen aiheuttamana.
Iida oli itkuinen Lindan tutkiessa, mutta ymmärsi rauhoittua kuvauksen ajaksi kun kerroin selkeästi mitä tapahtuu ja miksi pitää olla paikallaan. Linda oli oikein tyytyväinen Iidan "puheen ymmärryksestä":)

Ensimmäisiä harjoituksia katsottiin läpi ja sitten kävimme Iidan kanssa pienemmässä happipainekammiossa tunnin päiväunilla. Kammion paine tuntui hurjalta ja oma pää oli viittä vaille ettei kestänyt painetta, mutta Iida nukkui ja irvisti vain pariin kertaan paineen noustessa:) Tässä pikku kammiossa paine ja happi tuli koko kammioon, eli minäkin sain happiannoksen! mutta seuraavana päivänä selvisi että happi onkin vain 45%:ta, kun isomman kammion happi happihupun kautta on taasen 100%:ta.

Ensimmäinen päivä tuntui viikkoakin pidemmältä.. n.klo.18-19 ruokakaupan kautta majatalolle, iltapala, huoneidenvaihto ja unta!

PÄIVÄKIRJA IIDAN 1. ENGLANNIN MATKASTA 8.8-13.8.2010

Lentokoneessa!

Majatalomme

SUNNUNTAI 8.8, Lähtö jännitystä!

Iida valvoskeli lähtöä edeltävän yön, eikä malttanut sunnuntaina päivällä juuri syödäkään mitään. Tottakai pientä jännitti kun laukkuja pakattiin ja lentokoneista kerrottiin pitkin viikkoa! Onneksi neiti otti pitkät päiväunet ja söi hyvin juuri ennen lähtöä. Mukaan klinikalle hoitoon lähti Noora 4v. Nooran äiti ja mummi, jotka nappasivat meidät kyytiin lentokentälle n. klo 19. Mukaan lähti myös ystäväni Minna Levonen, jonka treffasimme kentällä. Ensimmäinen jännä juttu oli bussimatka lentoparkista kentälle (Iidan toinen kerta bussissa), joka meni hienosti. myös kentällä kummatkin tytöt olivat hurjan reippaita vaikka lento oli ukonilman takia myöhässä tunnin ja lähti vasta n.23.15, eli odottelu aika oli pitkä. Lentokoneeseen kun pääsimme selvisikin että Iida oli odottanut nimenomaan lentämistä enemmän kun mitään! Iida yllätti ihan täysin koko porukan kirkumalla innosta koneen noustessa ja riehumalla ja käkättämällä koko matkan:D väsy tuli vähän ennen laskeutumista ja Englannin päähän ei saatu rattaita koneelle(invaluvasta huolimatta), eli selviytyminen tällä kertaa väsyneen kirkujan ja ison repun kanssa bussista ja passintarkastuksista oli aikamoista. Meille sattui kyyditsijäksi kovaan ääneen kiroileva taksikuski ja Iidasta se oli niin hauskaa että nauroi sen säksätyksille kahteen kertaan kovaan ääneen. siitäkös se huumorintajuinen sälli hermostu ja meinas jättää meidät jonnekkin tien varteen.. onneksi Minna sai englanninkielen taidollaan miehen "ruotuun" ja meidät turvallisesti perille:) Majatalolle pääsimme n. 2.15 ja sieltä neiti sai ison pullon lämmintä maitoa ja unessa Iida oli klo3. me ei kaikki mahduttu sänkyyn nukkumaan, joten huoneiden vaihto sekä mun ja Minnan ekat yöunet sitten maanantai iltana...

HEI YSTÄVÄT RAKKAAT!

Linda Scotsonin TST klinikka: http://www.scotsontechnique.com/

Elokuun Englannin reissu on nyt tehty! Suurkiitos ja iso halaus kaikille Iidan matkaa rahoittaneille.
Ensimmäinen rahan keräys tuotti 894e! pohja kassaan jäi vielä 40e seuraavaa reissua varten, joten tarkoille meni:) Elokuun matkan kokonaishinta oli n. 2200e kieppeillä ja teki aika lohkasun myös luottokortille:)
Seuraava klinikka-aika ja lennot on varattu 14.2-18.2.2011. Helmikuun lennot olivat onneksi huomattavasti halvemmat ja klinikka maksukin 200e pienempi.
Joudumme pitämään nyt poikkeuksellisesti klinikka reissuun puolen vuoden välin, koska muutamme uuteen kotiin ja itse joudun leikkaukseen. Näitä nyt saatuja harjoituksia olisi tarkoitus tehdä tiiviisti 3 kuukautta, kunnes ne voidaan vaihtaa uusiin.  Pelkään, että pari kuukautta menee vähän epäsäännöllisemmin harjoitellen, kun muuta tapahtumaa on niin paljon ettei aika yksinkertaisesti riitä! Linda sanoi että siitäkin on hyötyä jos ehtii tekemään yhdenkin harjoituksen päivässä.. eli vähemmillä mennään muuton ajan ja tauolla tietenkin mun sairaalassaoloajan. Marraskuun reissua (3kk päähän) ei olisi järkevää maksaa koska emme olisi vielä valmiita vaihtamaan harjoituksia enkä minä matka kunnossa. Ystävämme Outi ja Noora menee Englantiin jo marraskuussa, sekä sillon mukaan lähtee taas uusi perhe suomesta! Seuraavan kerran he menevät helmikuussa, joten lähdemme helmikuussa samaan reissuun. Kaksin emme ole vielä valmiita reissaamaan:)

TST hoidon ruokavalio